Ukrainan sotaan voi ottaa rauhallisen, kyynisen ja lakonisen asenteen. Ihan sama miten paha Venäjä on tai ei ole, tai miten oikeutettu Ukrainan puolustussota ja Lännen apu ovat. Jätetään liiat tunteet ja moraali pois ja otetaan tilalle rationaalinen laskelmointi. Unohdetaan jopa sodan äärettömät kauhut hetkeksi.
Modernia maailmanjärjestystä on toisen maailmansodan kauhujen jälkeen yritetty rakentaa niin, että rajoja ei siirrellä ja sotia ei käydä. Ei se täysin ole onnistunut. Meistä se on kuitenkin ollut aika mukavaa. Arvostamme sitä. Haluamme jatkaa sitä. Mieluummin ikuisesti.
Venäjä on koetellut ideaa muutamaan kertaan. Putin unohti sen Ukrainassa totaalisesti ja palasi vuosikymmenien taakse, tuhatvuotiseen sinänsä "luonnolliseen" ("eläimelliseen?") ajatteluun, että vahvoilla on oikeus tai ainakin mahdollisuus vahtia etupiiriään tarvittaessa vaikka hyökkäämällä totaalisella julmalla sodalla naapuriinsa.
Todetaan että ei siinä mitään, tällaisen atavistisen hitlerisen filosofian voi tuoda takaisin keskusteluun, nice try, ja onnea valitsemallanne tiellä. Nimittäin häviätte tämän pelin, herra Putin. Joukko barbaareja ympäri kolmatta maailmaa ja vanha Kiina ehkä ymmärtävät vanhanaikaisen logiikkanne, mutta sivistyneellä maailmalla on halu ja kyky jatkaa modernilla, pehmeällä ja rauhanomaisella tavalla elämää tällä planeetalla. Meillä on halu ja kyky varmistaa tappionne ja tuhonne, herra Putler.
Meillä ei ole mitään tulevaa rauhanomaista Venäjää vastaan, mutta oppitunti siellä tulee olemaan katkera ja kestänee aikansa, ennen kuin uusi aamu valkenee riittävän kirkkaasti sekä kansalle että eliitille.
